Tällä kertaa on luvassa poikkeuksellisen lyhyt blogiteksti, koska kaksipäiväisen Icebreaking Partyjen ensimmäinen osa on alkamassa noin tunnin päästä. Bileiden fiilistelyä on siis luvassa blogissa viimeistään ensi viikon alussa, mutta ennen sinne pääsemistä on vielä pistettävä ensimmäinen kouluviikko pakettiin.
Koska kello alkaa täällä Balilla olla jo melkein kuusi, voi turvallisin mielin käyttää otsikon lausahdusta, joka siis tarkoittaa suomeksi hyvää iltaa ja myös hyvää yötä: Balilla tervehdykset menevät vähän eri tavalla. Aamuyhteentoista asti täälläkin toivotetaan hyvää huomenta (selamat pagi). Sen jälkeen iltapäiväkolmeen asti hyvää alkuiltapäivää (selamat siang) ja siitä kuuteen asti hyvää loppuiltapäivää (selamat sore). Kuudesta eteenpäin toivotus on siis selamat malam, ja sitä voikin huudella niin myöhään kuin haluaa. Nämä tervehdykset ovatkin varmaan jääneet monella kaikkein parhaiten tämän viikon oppitunneilta mieleen :)
Itsekin olin siis seuraamassa ensimmäisenä virallisena koulupäivänä keskiviikkona ja toisena virallisena koulupäivänä torstaina järjestetettyjä indonesian kielen oppitunteja, koska en osannut kieltä käytännössä sanaakaan ennen tänne tulemista. On kieltämättä ihan hyödyllistä osata muutamia peruslauseita jo ensimmäisen viikon jälkeen, niin kommunikointi paikallisten jälkeen sujuu heti paremmin. Itsestäänkään ei tule annettua niin turistia vaikutelmaa.
Indonesian kielen oppituntien lisäksi tällä viikolla starttasivat myös kaikki muut kurssit: indonesian historia ja kulttuuri, ekonomia, turismi, indonesialainen kirjallisuus ja business law. Näillä en ole vielä kaikilta muilta harjoittelijakiireiltä ehtinyt vierailemaan, mutta tarkoitus kyllä on.
Oppituntien lisäksi suomalaisille vaihtareille oli tarjolla myös erityinen tietopläjäys, kun Indonesian Suomen-suurlähetystön edustaja Elina Dakash kävi vierailemassa yliopistolla ja kertoi opiskelijoille monia hyödyllisiä käytännön vinkkejä opiskelijoille. Niitä todella myös tarvitsee, sillä jo puolentoista ensimmäisen viikon kokemukseni perusteella voin sanoa, että Indonesia poikkeaa kulttuuriltaan todella paljon Suomen vastaavasta. Hyvä oli myös tietää se, että passin hävittäessään joutuu lähtemään Indonesian pääkaupunkiin Jakartaan asti hakemaan uutta. Kannattaa siis välttää passin hukkaamista...
Tällaista siis tällä kertaa. Nyt sen pidemmittä puheitta on aika poistua, jotta ehdin bileisiin ajoissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti