keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Bangkok, osa 2

Jo muutaman tunnin päästä Bangkokista lähtee lentokone kohti Phuketia, ja minun on tarkoitus olla kyseisen koneen kyydissä. Jätän siis suurkaupungin taakseni, mikä kieltämättä harmittaa vähän, koska olen oppinut lyhyessä ajassa tykkäämään tästä kaupungista paljon.

Kuten jo eilisessä postauksessa kirjoitin, kaupunki on tosiaan täysin erilainen kuin Bali näin kokonaisuudessaan, vaikka mitään kovin kattavaa yleisvaikutelmaa en toki voi väittää saaneenikaan Bangkokista. Siihen vaadittaisiin useampi kuukausi. Siitä huolimatta täällä oleilu ja tietynlainen suurkaupunkimeininki kaikkine pilvenpiirtäjineen, skytrain-systeemeineen ja lukemattomine ihmisineen on tuntunut hauskalta vaihtelulta Balin hieman toisenlaiseen elintapaan - vaikka sielläkin sitä kiirettä riittää erityisesti Kutan ja Denpasarin alueilla.

En nyt rupea leikkimään mitään Bangkok-turistiopasta, koska siihen ei näillä kokemuksilla ole ihan kompetenssia, mutta seuraavassa on ranskalaisilla viivoilla ihan muutamia satunnaisia huomioita tästä kaupungista, koska lupailin eilen vielä hieman tarkemmin kirjoittaa fiiliksistäni:

- Ihmiset ovat yleisesti todella mukavia ja auttavaisia. Olen aika monta kertaa ollut näiden kolmen (neljän) päivän aikana hukassa ja eksyksissä, ja joka kerta olen saanut apua ensimmäiseltä paikalliselta, joka on osannut edes hiukan auttavasti englantia. Suurin ongelma onkin ollut se, että täällä englannin kielen taitoisia on monta kertaa vähemmän kuin edes Balin maaseuduilla, mikä on aika yllättävää, koska kyseessä on todella iso kaupunki. Asiaa ei tietysti auta yhtään se, etten puhu sanaakaan thaita. Onneksi elekielellä ja muulla viittomisilla ollaan saatu asia useimmiten hoidetuksi, ja olen päässyt oikeaan paikkaan. Viimeksi tänään en löytänyt oikeaan osoitteeseen, joten paikallinen nainen käveli kanssani perille, jotten eksyisi, mahtavaa.

- Täällä on myöskin tuhat kertaa vähemmän semmoista katutyrkytysmeininkiä ja kaupusteluvänkäämistä, josta olen saanut aivan tarpeekseni Balin vilkkaimmalla turistialueella Kutalla. Toki täälläkin on omat turistirysäalueensa (esimerkiksi Khaosan Road), jossa tilanne on taatusti toisenlainen, mutta tänään pikaisella vierailulla sekään ei vaikuttanut ihan samanlaiselta meiningiltä. Ja taksitkaan eivät tööttäile ollenkaan niin paljon kuin Balilla. Mutta siis varmasti täältäkin kaupustelumeininkiä löytyy, en epäile. On vain ollut kivaa sattua niille alueille, jossa on saanut olla rauhassa. Samalla on myös ollut jännää huomata, että näillä alueilla länsimaalaiset erottaa paljon selvemmin kuin esimerkiksi Balilla. Turistien määrä verrattuna paikallisiin on huomattavasti vähäisempi. Ja tämäkään ei tietty siis päde esimerkiksi siellä Khaosan Roadilla.

- Taksit ovat täällä erittäin halpoja (noin 100 bahtilla eli 2,5 eurolla pääsee keskusta-alueella aika pitkälle), mutta itse olen liikkunut pääasiassa julkisella liikenteellä, koska tuntuu aika luksukselta olla vaihteeksi paikassa, jossa on kunnolliset julkiset yhteydet. Bangkokissa on myös metro, mutta itse olen käyttänyt enimmäkseen BTS:ää eli skytrainia eli kaupungin yläpuolelle korkealle rakennettua raideliikenneverkostoa. Käytännössä siis metro, joka vain liikkuu maanalaisten linjojen sijaan maan yläpuolella. Halpaa, kätevää ja erityisesti ruuhka-aikana nopeaa. Lisäksi lyhyempiä matkoja BTS-linjojen ulkopuolella olen taittanut paikallisilla bussilla, jotka ovat olleet aikamoisia kokemuksia. Osa on tuntunut hajoavan alle hetkenä minä hyvänsä, mutta hengissä on säilytty. Hauskaa on myös noiden bussien hinnoittelu, jonka logiikkaa en varmaan selvittäisi, vaikka asuisin täällä vuoden. Olen saattanut maksaa samoista matkoista ihan eri summia, mutta eipä sillä ole väliä, kun kallein bussimatka on ollut 18 bahtia eli alle 50 senttiä. Liput ostetaan vanhanaikaisella tyylillä lipunmyyjältä, joka pyörii ympäri bussia. Niin, sitten täällä on myös tuk-tukeja, mutta niillä en ole ehtinyt matkustamaan.

- On hauskaa, miten Bangkokista näkee heti sen suurkaupunkimeininkin ensisilmäyksellä. Balilla olen melkein ehtinyt jo unohtaa, miltä kerrostalo näyttää, ja täällä on vierivieressä toinen toistaan korkeampia pilvenpiirtäjiä. Samoin on ollut hämmentävä kokemus nähdä aamulla junassa laumallinen liikemiehiä puvut päällä ja tärkeät salkut kainaloissaan, koska enpä ole yhtään vastaavaa Balilla nähnyt aamuskootteriruuhkassa, vaikka heitäkin varmasti on. Niin vain pienet erot pistävät heti silmään.

- Jaa, mitäköhän muuta? Ruoka on täällä vähän samantyylistä kuin Balilla, mutta tykkään ehkä indo-ruoasta vähän enemmän. Toisaalta mausteiden käyttö on täällä ihan kohdillaan (lue: aika tulista), ja erityisesti kaduilla myytävät hieman erikoiset lettumaiset makeat jälkiruoat ovat aivan älyttömän hyviä! Harmittaa, ettei niitä voi ostaa mukaan, niihin olen erityisesti tykästynyt.

Tämmöistä siis Bangkokissa. Suurimman osan ajasta olen kuitenkin viettänyt kahdessa AE:n yhteistyöyliopistossa täällä, joten niistä vielä muutama sananen kuvien kera lopuksi. Bangkokistakin minulla on yleisemmin pari kuvaa, mutta laitan ne vielä erikseen tänne ja Facebookiin toivottavasti lähiaikoina.

Siam University
Maanantaina tosiaan vierailin Siamin yliopistossa, joka sijaitsee läntisessä Bangkokissa. Siamin yliopistossa lukukaudet alkavat hieman poikkeavasti verrattuna suurimpaan osaan muista AE:n kohdeyliopistoista, ja itse asiassa siellä on pian lukukausi päättymässä, kuten Stephan tuossa eilen postaamassani videohaastattelussa sanoikin. SU:ssa AE:n vaihtarit opiskelevat kansainvälistä kauppaa, ja itse asiassa nykyisin SU:hun voi hakea suorittamaan kokonaista kansainvälisen kaupan kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoa! Kirjoitan aiheesta ihan erillisen artikkelin, joten lisätietoa myöhemmin :)

Siamin yliopisto vaikutti oikein hulppealta paikalta. Kampusalue oli sopivan kokoinen: sen käveli aika nopeasti päästä päähän, mutta silti alueella oli lähemmäs 20 yliopistorakennusta ja lisäksi kauppoja, pankki, posti, automaatteja, kuntosali, huima määrä ravintoloita ja kaikkea muuta vastaavaa. Ei siis ollenkaan pöllömpi paikka. SU:ssa voi siis opiskella kansainvälistä kauppaa, mutta lisäksi siellä on esimerkiksi ravintola- ja hotellialan opiskelijoita, jotka pyörittävät yhdessä yliopiston korkeimmista rakennuksista omaa ravintolaansa. Lisäksi samaisen rakennuksen ihan ylimmässä kerroksessa on mallihotellihuoneita ja hotellin respa, jotka eivät sentään ole oikeassa asiakaskäytössä.

Siamin yliopistossa vierailusta jäi oikein hyvä fiilis. Harmillisesti ehdin tavata opiskelijoista vain Stephania, mutta hän oli todella mukava tyyppi. Lisäksi tapasin yliopiston edustajista kansainvälisistä opiskelijoista vastaavan Tian ja itse yliopiston presidentin Mr. Pornchain, joka oli todella ystävällinen. Oli hauskaa, että hänellä oli kaikilta kiireiltään aikaa tavata nopeasti pelkkä AE:n harkkari ja kertoa minulle vähän yliopiston tilanteestakin.






Kasetsart University
Pohjois-Bangkokissa hyvin lähellä Don Mueangin kansainvälistä lentokenttää sijaitsee toinen AE:n kohdeyliopisto Bangkokissa. Vierailin Kasetsart Universityssä (KU) tiistaina, ja KU olikin pinta-alaltaan hieman toista luokkaa verrattuna Siamiin. Ensivaikutelma oli aika kaoottinen, koska en meinannut päästä jättiläismäiselle yliopistoalueelle ensin ollenkaan sisään. Lopulta pääsin alueelle, ja huomasin kartasta olevani aivan toisella puolella kuin missä minun piti olla. Onneksi kampusalueella on käytössä oma ilmainen bussinsa, jonka kyydillä pääsin sitten helposti kohteeseeni. Parin tunnin sisällä alue alkoikin käydä jo tutuksi, ja juuri kun olin lähdössä, huomasin hahmottavani alueen perusteet jo kiitettävästi. En siis ihmettele, että vaihtarit osaavat liikkua alueella nopeasti, vaikka se onkin tosi suuri.

Ja myös KU:lla on tietenkin pankkinsa, postinsa, kauppansa, ravintolansa ja kaikki vastaavat tilat. Lisäksi sieltä löytyy myös todella suuri jalkapallokenttä (jossa pelataan ilmeisesti jotain yliopistoturnauksia) ja kartan mukaan jopa uima-allas, jota en kuitenkaan onnistunut kovasta yrityksestä huolimatta paikantamaan. Ihan kelvollinen yliopistoalue siis!

KU:ssa onnistuin tapaamaan pienen sattumankin ansiosta ison joukon AE:n vaihtareita. Ensin jututin tarkemmin Jensiä ja Simonia (joiden kanssa tein videohaastiksen, joka on tarkoitus postata mahdollisimman pian), ja sen jälkeen törmäsimme ruokalassa joukkioon suomalaisia ja saksalaisia vaihtareita. Oli kiva tavata iso porukka meidän opiskelijoita ja kuulla, että suurin osa on nauttinut olostaan Bangkokissa todella paljon :) Positiiviset kokemukset ovat aina parasta! AE:n vaihtarit opiskelevat KU:ssa erityisesti Faculty of Economicsissa ja Engineeringissä, ja erityisesti jälkimmäisen kurssit saivat vaativuudestaan huolimatta paljon kehuja.






Hehee, tällaista siis Bangkokissa. Nyt on riennettävä eteenpäin, jotta ehdin Phuketin koneeseen. Palaillaan, kunhan olen päässyt Phukettiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti