Perinteistä parantamista

Eilisen sairastelupostauksen jatkoksi on hyvä postata eilisestä työpajastamme, joka keskitty perinteiseen balilaiseen parantamiseen. Balilla on edelleen oikeasti voimissaan parannuskulttuuri. Monet balilaiset ovat sitä mieltä, että perinteiset lääkärit eivät pysty hoitamaan kaikkia sairauksia. Viimeistään siinä vaiheessa, jos lääkärillä käynnistä ei ole heille apua, he kääntyvät perinteisen parantajan puoleen.

Eilisessä workshopissa pääsimme itsekin tutustumaan tähän jännittävään ja ennen kaikkea täysin eurooppalaisesta poikkeavaan kulttuuriin. Kaikki työpajassa saatu tieto oli ainakin minulle täysin uutta, ja oli todella jännittävää todistaa, että kyseinen kulttuuri on edelleen olemassa Balilla. Parannuskulttuuriin kuuluu uskomus ihmisen aurasta, joka on jokaisella omanlainen. Pääsin itsekin seisomaan salin eteen niin, että auraani tarkkailtiin. Sain kuulla, että se näyttää punaiselta - epäselväksi jäi lähinnä se, onko kyseessä hyvä vai huono asia. Perinteisellä parannuksella pystytään uskomusken mukaan siis parantamaan sekä fyysisisiä (ihan lähtien pääkivuista kaikkeen isoimpiin vaivoihin) että henkisiä ongelmia.

Työpajan aikana ensin paikallinen parantaja luennoi parantamisesta ja siitä, mihin parantaminen perustuu: parantaja etsii operaatiossa ensin sen kohdan parannettavasta, jossa on havaittavissa oikealla tavalla tarkkailtuna jonkinlainen ongelma. Sen jälkeen hän keskittyy parantamaan tuota kyseistä aluetta, ja vähän olosuhteista sekä parannettavasta riippuen vaikutuksien pitäisi alkaa näkyä muutamassa tunnissa tai viimeistään seuraavina päivinä. Luennon jälkeen opiskelijat pääsivät itse kokeilemaan oikeanlaista näkemistä katsomalla taivaalle luentosalin ulkopuolella. Sen jälkeen tarkkailtiin auraa, ja yritettiin muutamia muitakin traditional healingiin liittyviä perinteitä (kuten oikeanlaista hengittämistä). Lopuksi pari onnekasta opiskelijaa pääsi kokeilemaan parannettavaksi tulemista. Kaikilla taisi olla ongelmana pääkipu, jota paikalla olleet parantajat hoitivat. Kuulema tuloksia ei tullut ainakaan heti, mutta ehkäpä tänään pääkipu on kadonnut parantamisen ansiosta... Kuka tietää.

Toki tätä hommaa voi pitää länsimaalaisen lääketieteen kannalta tarkasteltuna aivan täytenä huuhaana, mutta minusta on paljon mielenkiintoisempaa suhtautua tähän kunnioittavasti ja kiinnostuneesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan mitään ihmisten huijaamista vaan ihan todellinen perinne, johon suurin osa balilaisista uskoo edelleen. Myös opettajamme kertoivat työpajassa, että he ovat olleet parannettavana, ja heillä se todella toimii. Kokonaisuudessaan työpaja oli siis ehdottomasti mielenkiintoinen syvällinen perehtyminen balilaisen kulttuuriin yhteen erikoisosa-alueeseen.

Lopuksi muutamia kuvia eilisen työpajan vaiheista :)